Tuulivoiman viemää!

Vuonna 2014 kirjoitin rakkaan kotiseutuni tilanteesta (postauksen löydät täältä).
Tuo juttu muuten julkaistiin ihan lehdissäkin.

Nyt eletään vuotta 2016, loppuvuotta. Nyt tilanne on se, että tuulivoimaloita on pystyssä jo useita ja lisää vaan suunnitellaan. Lähimmät voimalat ovat alle 2 kilometrin päässä minullekkin rakkaalta pihamaalta. Maisema on pilattu, rauha mennyt ja paljon muutakin on menetetty.

Tuo kyseinen voimala-alue oli myös erittäin uhanalaiseksi luokitellun Arosuohaukan pesimäalue, välitettiinkö siitä voimaloiden rakentamista eteenpäin ajaessa, Ei välitetty, vaikka asiasta kyllä oltiin tietoisia! Eikä tuo Arosuohaukka enää viime kesänä alueella pesinyt!

Pahinta tästä tekee se, että ihmiset ovat menettäneet  jopa kotejaan näiden voimaloiden vuoksi ja myös kuntapäättäjien "vastuuttomuuden". Voimaloiden pystytyksen jälkeen on ilmennyt lukuisia terveyshaittoja. Huimausta, verenpainetta, hurjia päänsärkyjä, sydänoireita näin ihan muutamia mainitakseni. Oireet ovat sitä luokkaa, että niiden kanssa ei enää ole leikkimistä. Suositusten mukaan aikuinen ihminen tarvitsee unta 7-9 tuntia ollakseen terve, miettikääpä miten voi ihmiset, jotka jo pitkän aikaa ovat kyeneet nukkumaan pahimmillaan 3-4 tunnin yöunia ja nekin pätkittäin? Kyllähän jokainen pienen lapsen äiti varsinkin tietää mitä se on, mutta entäs sitten kun tämä jatkuu kuukausia, jopa vuosia... heräät yöllä rytmihäiriöihin taikka et pysty nukkumaan viiltävän päänsäryn vuoksi... Miltä tuntuisi?
Minun rakkailta ihmisiltä on viety sekä koti, elämä että terveys!

Kaikki oireet,valitukset ja tutkimuspyynnöt toki tietenkin syrjäytetään ja jopa valtaosa kunnallisista päättäjistä on jättänyt asukkaat ja heidän yhteydenottonsa asian tiimoilta täysin huomiotta. Ensimmäiset ilmoitukset ulkomeluhaitoista on tehty jo viimevuoden joulukuussa eli kohta on vuosi aikaa... mihinkään ei olla reagoitu lukuisista pyynnöistä huolimatta ei edes kuntapäättäjille jätettyihin henkilökohtaisiin ilmoituksiin ja viesteihin. Onko oikein?

Asumisen ja elämisen mahdollisuudet asukkaiden omissa kodeissa on tehty täysin mahdottomaksi. Mikä tämän mahdottomuuden sitten aiheuttaa; voimaloiden melu ja infraäänet. Infraäänistä johtuvia vaikutuksiahan ei Suomessa tunneta, (vai ei haluta tuntea?)
Mielestäni asiasta on kyllä jo niin hurjasti näyttöä, että on todellakin aika tunnustaa jo!

Ajatelkaa, että me eletään niin kutsutussa hyvinvointivaltiossa, jossa kuitenkin päättäjätkin ovat niin ahneita, sokeita ja ehkä jopa voi sanoa idiootteja, että tuhoavat oman asuinpaikkansa tällä tavalla.

Tällä hetkellä jotenkin ymmärrän äärimmäisen hyvin sodan aikana evakkoon lähteneitä ja kotinsa "viholliselle " menettäneitä. Tällä hetkellä se vihollinen on tuulivoimalat, joiden vuoksi ihmiset ovat joutuneet jättämään kotejaan. Miltä kuulostaisi sinusta, että joudut jättämään kotisi, jonka olet ehkä omin käsin rakentanut? Ja se, että syy kodin jättämiseen on se, että kotona asuminen tuhoaa sinun elämän ja terveyden syystä, joka käytännössä on muiden päättämä ja sinut on pakotettu joko menettämään terveytesi tai jättämään rakas koti. Ajatelkaapa omalle kohdalle. Käytännössä minunkin kotiseudulla siis eletään tilanteessa, jossa joko uhraat lastesi ja oman terveytesi tai lähdet!
Ajatelkaa! Me eletään Suomessa vuonna 2016, ei  vuonna 1939!

Uusiutuvan energian käytössä ei todella ole mitään väärää, mutta se missä sitä käytetään ja miten asiat hoidetaan on eri juttu. On täydellisen väärin unohtaa ihmiset, perheet jopa ehkä kokonaiset kyläyhteisöt tämän hullutuksen vuoksi. Suomessa riittäisi maita ja mantuja muuallakin, kuin ihmisten kotien läheisyydessä.


Minä en tunnetusti ole ollut mikään kovin aktiivinen äänestäjä, mutta tasan katson seuraavien kuntavaalien kohdalla tällä nykyisellä asuinalueellanikin, että kenelle sen ääneni menen antamaan...
Katso sinäkin ja seuraa mitä ympäristössäsi tapahtuu. Yksikin liian lähelle asutusta rakennettu tuulivoimala on liikaa ja voi jopa pahimmassa tapauksessa olla juuri sinun lapsesi terveyden tuhoaja!
Tämän päivän lehdestä juuri luin, että suurin osa kuntapäättäjistä, puolueesta riippumatta kannattaa valtion tukien jatkamista voimaloiden rakentamiseen. Lyö pääni pantiksi, että yksikään näistä kannattajista ei asu tuulivoimaloiden välittömässä läheisyydessä.

Minä niin toivon, että tämä Suomen hullutus joskus loppuu ja vääryyttä kärsineet, terveytensä ja elinolonsa menettäneet ihmiset saavat oikeutta!

Toivon tuhannesti voimia sinne jokaiselle taisteluun voimaloita vastaan.

Kuulumisia sanoin ja kuvin

Mikähän mielenhäiriö mulla on taas päällä, kun jatkuvalla syötöllä oon nyt postaamassa.
Pitkäänhän tässä mentiinkin melkeen kerran kuussa aikataululla ja nyt tuntuu, että asiaa on enemmän kuin sormet ehtii kirjoittaa, no hyvä näinkin välillä.

Arki rullaa painollaan ja tässä juostaan edelleen kellon kanssa kilpaa nämä arkipäivät.
No lapsilla menee loistavasti sekä kerhoissa että koulussa ja jokainen on edelleen yhtä innostunut kuin ennenkin. Oli siis enemmän kuin hyvä päätös kerhotkin pienemmille aloittaa!

Pyhäinpäivän tunnelmaa

Reilu viikko sitten käytiin moikkaamassa mun Isää siellä mun kotimaisemissa ja mukava reissuhan meillä oli, vaikkaki ne hemmetin tuulimyllyt on pilanneet koko maiseman ja myös ihmisten asuinolot siellä. En mä vaan voi tajuta, että onko ne päättäjät umpitolloja vai rahanahneita vai mitä niillä oikeen päässä on liikkunut kun tuon tuhon ovat tehneet mahdolliseksi.
Onneksi en niillä nurkilla enää niin paljoa liiku, että yhteenkään tällaiseen päättäjään enää törmäisin.... saattaisi suusta tulla sellaista tektiä, että ihan hirvittää jo pelkkä ajatuskin.
Tuosta aiheesta muuten aiempi postaus TÄÄLTÄ.

No tuolla reissulla tuli sitten kunnon täydennys koruvarastoihinkin,
Kiitos siitä taiteilijalle itselleen <3


Samalla varastin aika kivan idean. Minäkin kun oon taistellu tuon korvislaatikon kanssa epätoivon vimmalla ja ainahan ne siellä on olleet tuhannen solmussa ja parit hukassa jne jne jne.
No tässä sitten mun versio korvistelineestä, idea tosiaan rehellisesti varastettu tältä taiteiliijalta, joka huolehtii että tässäkin talossa äidilla ja tyttärellä riittää näyttäviä koruja :)

Tarvitaan siis virkattu kaitaliina, tai käy kai se muunkin mallinen, mutta tuo nyt sattui ensimmäisenä käteen. Ylä- ja ala laitaan pujottelin tueksi sellaiset askartelussa käytettävät rautalanka jutut *mitänenytonvirallisesti*

Liina seinään kiinni ja korut paikoilleen.

On muuten kätevä ja korutki tulee esille ja tulee ehkä enemmän käytettyä, kun ei tarvitse erikseen alkaa laatikoista kaivelemaan.

Tältä näyttää mun "korunurkkaus" nyt :)

Aika kätevää uusiokäyttöä!

Mukavaa alkanutta viikkoa kaikille!

6 vuotias blogi ja ajatuksia bloggaamisesta

Miettikää, lokakuussa tämäkin blogi täytti jo 6 vuotta!! Ai kauheeta, miten tämä aika on mennyt ihan jäätävää vauhtia.


Välillä oon selaillu läpi nuita vanhoja postauksia ja onhan se taivahan tosiasia, että on tämäkin blogi muuttunut vuosien varrella ihan järjettömän paljon. Omat mielipiteet ja jopa arvot on muuttuneet, ainakin joiltain osin. Joitain postauksia voisin heittää roskakoppaan tuolta heti välittömästi, mutta sielläpähän olkoot, näkeepähän jokainen koko elämän kirjon niistä, jos kiinnostaa lukea :D

Joskus oon miettiny heikolla hetkellä sitäkin, että miks ihmeessä tätä teen ja onko täällä oikeesti ees lukijoita. No on niitä, kun tilastoja alkaa katselemaan, mutta joskus se iskee se jonkinlainen toivottomuus, että yksikseenkö sitä täällä kirjottelee. Mutta se miksi edelleenkin tätä teen on se, että tämä nyt vaan yksinkertaisesti on elämäntapa, en mä enää varmaan osais ilmankaan olla.
Joskuspa jopa ajattelin tämän olevan ihan työkin, no mistä sitä koskaan tietää tulevaa...

Tämän kuuden vuoden aikana postaustahti on ollut välillä todella aktiivinen, välillä vähemmän...
Aina oman mielentilan ja elämäntilanteen ja etenkin sen oman arjen mukaan. Stressiä en siitä ole ottanut, että postauksia on tullut ulos ihan hissukseen. Ei muuten pitäis ottaa kenenkään muunkaan, se nimittäin näkyy niissä postauksissa kuin huutomerkki, jos ne on vaannetty ihan väkisin.
Olempa asiasta muuten kirjoittanutkin ihan oman juttunsa, se löytyy TÄÄLTÄ!

Bloggaaminenhan on ylipäätään muuttunut tämän minunkin 6 vuoden blogihistorian aikana aivan hurjasti. Paljon on vuodet tuoneet hyvää, mutta aina on olemassa se kääntöpuolikin.
Itse en tykkää yhtään tästä blogien feikki-ilmiöstä, ja siitä löytyy postaus TÄÄLTÄ, jos kiinnostaa.
Valitettavasti tämä ilmiö jyllää entistä pahempana edelleen ja valitettavasti uudet, aloittelevat bloggaajat yrittävät niitä jäljitellä.

Pitäisiköhän haastaa bloggaajat mukaan kuukauden mittaiseen haasteeseen, jossa jokainen julkaistu kuva tulisi olla täysin käsittelemätön ja lavastamaton?? :D
Tuskimpa kovinkaan moni lähtisi siihen mukaan, no itse lähtisin kyllä sillä mun kuvan on likimain aina käsittelemättömiä.

Paljon on opittu bloggaamisesta ja muutenkin mediasta ja sisällöntuottamisesta näiden 6 vuoden aikana ja voisimpa väittää, että olen jopa parempi kuvaaja nyt kuin mitä olisin ilman blogia.
Monet kirosanat on lennätetty, kun on koodien, mallien, ulkoasun ja ties minkä kanssa on tullut tapeltua, mutta jokaisen ongelman oon ratkaissut itse ja siitä oon ylpeä. On se ammattitaidon lisäämistä ja ylläpitoa tämäkin, ei tämäkään aina niin helppoa ja ruusuilla tanssimista ole.
Ne ongelmatilanteet ja taustatyö ei vain välity sinne ruudun toiselle puolelle.

Monenlaisia yhteistyöjuttuja on tullut tehtyä tässä vuosien varrella ja toivottavasti niitä tulee vielä jatkossakin. Lapset olen tosiaan jättänyt nyt blogin ulkopuolelle, joitan lapsia ja perheitä käsitteleviä juttuja tietenkin aina tulee, mutta pääsääntöisesti lapset henkilöinä pysyy blogin ulkopuolella.

Jos teillä lukijoilla on jotain postaustoiveita tai ihan mitä tahansa niin jättäkääpä ihmeessä toiveenne ja palautteenne kommenttiboksiin, koitan sitten parhaani mukaan toiveita toteuttaa :)
Kiitos jokaiselle lukijalle näistä vuosista ja toivottavasti pysytte kyydissä jatkossakin!

Onnea siis 6 vuoden ikään ehtineelle blogille ja toivotaan aktiivisia blogivuosia vielä hurjasti lisää!

Ihanaa viikonloppua kaikille ja juhlitaan sunnuntaina jokaista Isää <3

Viikko vehnätöntä

Oikeastaan tässä on menty jo kohta parisen viikkoa täysin vehnättömällä linjalla.
Tuossa edellisessä postauksessahan vähän jo avasin tämän vehnättömyyden syitä eli kurkatkaapas taustat TÄÄLTÄ!

sniif...

Vehnän suhteen oon tosiaan nyt ollut ihan absolutisti ja en kyllä ois itsekkään uskonut näin nopeaan vaikutukseen. Ensimmäisenä lähti katoamaan turvotus ja ennen kaikkea se katosi kasvoista ja ihan muutamassa päivässä sen eron jo huomasi. Muusta se ei voi johtua, sillä mitään muuta en ruokavalioon taikka muutenkaan elämän menoon ole muuttanut. Toisaalta sokeri on tässä samalla jäänyt vähemmäksi, se kun tuppaa tuo vehnä ja sokeri kulkemaan aika tiiviisti käsi kädessä.
Kriisi nro 1, mun lempparisuklaaseenkin on tukittu vehnää!!

Toinen huomattava ero on ollut vatsan toiminta. Ei enää jumiturvotuksia ja närästys on oikeastaan kadonnut kokonaan :O Aiemminhan vatsa oli siinä kunnossa että välillä tosiaan jumitti täysin ja olo oli sen mukainen, välillä taas närästi.

Olo on muutenkin ollut aika paljon jo virkeämpi ja niitä edellisessäkin postauksessa mainittuja olotiloja ei enää ole ollut kertaakaan.

arvatkaapa huviksenne tekiskö mieli...
onneksi tämä on vanha kuva, enkä vielä oo joutunu leipomaan,
kriisiä pukkaa kun joudun...

Huonoina puolina tämän vehnättömyyden kanssa näin aluksi voi kyllä mainita kauppareissujen keston... sitä kun tavaa tuoteselosteita suurennuslasin kanssa, saa kauppareissuun hurahtamaan kolminkertaisen ajan entiseen verrattuna. Sitä vehnää kun on tukittu joka paikkaan ja jokaiseen ruokaan. Onneksi korvaavia tuoteitakin löytyy hyvin, mutta löytääppä ne helposti näin aloittelijana... Moneen kertaan on tullut poistuttua kaupasta kohtuullisen kokoinen tatti otsassa, kun hermot menee sekä äiteellä että lapsilla, kun äitee tavaa joka tavaran tuoteselosteet. No ehkä tähänkin tottuu ja löytyy ne oikeat tuoteet.

Se on kyllä tullut todettua tämän kohta parin viikon aikana, että mitä terveellisemmin yrität syödä, sen enemmän saat avata lompakkoa. Näinhän se menee, valitetaan että kansa sairastaa vuosi vuodelta enemmän ja enemmän.... no ehkäpä niin, kun edullinen ruoka onkin pelkkää tyhjää #sanonkomitä#
Halvalla et voi saada hyvää, näin kai se menee, mutta tosiasia on se, että suuri osa suomalaisista joutuu väkisinkin etsimään ne edullisimmat tuotteet silläkin uhalla, että laatu on sitten mitä on...
Meneekö ihan oikein, ei mun mielestä!

Kauraa ja ruista olen käyttänyt tänä aikana ihan normaalisti ja ne ei tunnu aiheuttavan mitään kummallisuuksia, kuten arvelinkin. Kyllä tässä on pariin otteeseen haikeasti mielessä käynyt, että oispa niin mukava syödä tuore, omatekoinen sämpylä taikka juuri sopivasti paahdettu oikea paahtoleipä.... No näillekkin täytyy itse kehitellä korvaajat ja opetella tekemään sämpylätkin uusiksi.

Kokonaisuutta kun ajattelee, niin voisin kyllä hehkuttaa enemmänkin tuon vehnättömyyden puolesta, sillä en tosiaan olisi uskonut, että näinkin pian huomaa olossa ja elimistössäkin eron entiseen.
Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin!

Hyvinvointikuulumiset - Tango Wellnes Activator

Pitkästä aikaa vähän kuulumisia Tango Wellness Motivator -aktiivisuusrannekkeen käytöstä ja tästä taipaleesta kohti sitä hyvinvointia...

Pitkän aikaa on menty ihan samalla kaavalla. Eli 10 000 askelta on tultava täyteen jokainen päivä.
Sen verran olen tästä rutiinista poikennut, että välillä on päiviä jolloin tuo askelmäärä on jäänyt karvan verran alle sen kymppitonnin, mutta se puuttuva askelmäärä on sitten korvautunut muun laisella treenillä eli ihan lihankuntoakin olen alkanut enemmän pitää yllä ja ihan kotijumpalla.

Jostan syystä nyt on takkuillut vähän kaikki viimeaikoina ja olo on ollut vetämätön ja monesti on ollut olo sellainen, kuin olisi tulossa päälle enemmän kuin kauhea flunssa.
Seuraavana päivänä se olo onkin sitten yhtäkkiä ollut poissa ja vireystaso ihan normaali.
Tästä kummastuneena se sisäinen kotilääkäri taas nosti päänsä ja aloin vähän tutkiskella asioita.
Näitä olotiloja kun on ollut usein aikaisemminkin, nyt ehkä vain reagoin asioihin ja omaan oloon herkemmin. Voisiko syyllinen olla meidän kaikkien ruokavaliossa kummitteleva vehnä??

Tästäpä siis asioita tutkittuani päädyin ratkaisuun jättää vehnä joksikin aikaa kokonaan pois, katsotaan koheneeko olo ja jääkö nuo kummalliset oireet pois vai mikä on lopputulos, sitähän emme vielä voi tietää. Päätin tästä vehnättömyyden kokeilustakin raportoida jatkossa näiden hyvinvointia ja liikuntaa käsittelevien postausten yhteydessä eli pidän teidät siellä ruudun toisella puolella ajantasalla.

Nyt syksyn myötä on jotenkin korostunut entisestään tuon rannekkeen käytön tärkeys.
Ilman kylmenee, sataa, tuulee, on pimeää... Siinä on ne helpoimmat tekosyyt jäädä paikoilleen makoilemaan. Kesällä ja kauniilla säillä se liikkuminen on niin paljon mukavampaa ja tulee kuin itsestään. Siksipä se on hyvä olla ranteessa se "potkuri" joka muistuttaa siitä liikunnan määrästä,
joka todella näin syksyn myötä saattaa jäädä unholaan ihan ohimennen. Tässä yhteydessä jaksankin huutaa sen kotijumpan perään, sillä se sama TV -sarja näkyy kyllä samaan aikaan kun vaikka juokset paikoillaan siinä olohuoneen matolla ja se huippuleffa näkyy teitokoneelta tai tabletilta myös samaan aikaan kun liikut siinä paikallasi. Ja sisällähän ei tuule ja sada vettä vaakatasossa.... eli unohdetaanko taas ne tekosyyt liikkumattomuudelle? ;)

Oletteko muuten huomanneet että TangoWellness Motivator -aktiivisuusrannekkeesta on tullut myös ihka uusi malli?  TW149 Tango HEART, käykääpäs ihmeessä tutustumassa uutuuteen TÄÄLLÄ.
Sehän joulukin lähestyy... siinäpä oiva vinkki pukinkonttiin! Lahja, josta oikeasti on hyötyä!

Katsotaampas nyt millaista raporttia tulee seuraavalla kerralla kun vehnä tosiaan jätetään täysin pois. Palautuuko virkeystasot mallilleen vai mitä tuleman pitää. Palataan asiaan taas ja muistakaa nostaa itsenne ylös sieltä sohvan nurkasta, vaikka ulkona sataakin ja myrskyää!