Tender Care with organic honey

Tuossa reilu viikko sitten piipahdin pitkästä aikaa Anna-Leenan luona pikaisesti kahvittelemassa ja mukaanhan hän oli jälleen mulle kasanut ties mitä ihanuuksia. Pitkästä aikaa päästään siis Oriflamen tuotetestausten pariin. Sitähän olettekin jo toivoneet ja pyytäneet, joten tässä tulee ja aloitetaankin ihan huipulta!

Uutuustuote, tai no vanha tuttu jo, mutta tämän Joulun uutuus versio ;)

Tender Care hoitovoide luomuhunajalla!

Tender Carehan on tunnetusti mieletön tuote, se rauhoittaa ja suojaa ärtynyttä ihoa, hoitaa, kosteuttaa, kaunistaa.... jne jne jne.... Tämähän tehoaa ihan kaikkeen! Meillä se on pelastanut tilanteet monet kerrat, kun lapset ovat polttaneet sormiaan tai kaatuneet pihalla ja saaneet palkinnoksi kunnon asfaltti-ihottumat. Lapsetkin sen tietää, että silloin laitetaan siitä pikkupurkista :)


Nyt tämän Joulun uutuutena on tullut hunajainen versio. Tuoksu on täyteläisen hunajainen ja ylellinen.
Purkki pääsikin heti työpisteeseeni mukaan ja kulkee mukana joka paikkaan, joka päivä.
Ihastuin tähän ihan heti, kuten arvasinkin. Nytse on ollutkin enenmmän kuin taivaan lahja mulle, kun flunssaa pukkaa päälle ja niin huulet kuin nenäkin kuivuu käsiin.



Oriflame on valinnut juuri luomuhunajan tähän, koska sen alkuperä on mehiläisistä, jotka keräävät mettä luonnonmukaisesti viljellyistä kasveista. Haitallisia kemikaaleja ei siis ole käytetty hunajan tuotannossa , joten käytetty hunaja on puhtainta ja aidoimmassa muodossaan.

Siksikin tämän tuotteen halusin esitellä ensimmäisenä, sillä tämä on ihan ehdoton tämän joulun lahjavinkki. Sopii iästä ja sukupuolesta riippumatta jokaiselle ja tämä on tuote sellainen, joka täytyy löytyä ihan jokaisesta kodista, tai oikeastaan kodin jokaisesta huoneestakin, niin mieletön tämä on :)

Ei se ole sattumaa, että Tender Care on ollut yksi rakastetuimmista voiteista jo
viimeisen 35 vuoden ajan...

Kiitokset Anna-Leena sinulle, että tutustutit minut tähänkin ihanuuteen ja pääsen kertomaan tuotteen tehosta myös lukijoilleni. Muistakaapas käydä kurkkaamassa Anna-Leenan sivu TÄÄLTÄ, saatatte päästä mukaan mahtaviin arvontoihin ja saatte oikeasti tietoa tuotteista rautaisella ammattitaidolla!

Sis. yhteistyökumppanin mainoslinkkejä

Syysuutta EMP:ltä OSA 2

Tätähän on jo odotettu eli EMP:ltä tulleiden vaatekaapin täydennysten esittelyn osaa nro 2.
Tänään on ollutkin niin harmaan sumuinen päivä, että nämä aurinkoiset ja syksyä hehkuvat kuvat on ihan omiaan piristämään näin harmaata päivää. Tämä päivä jolloin kuvasimme näitä, oli varmasti yksi tämän syksyn kauneimpia.

Nämä asut on mun ehdottomia suosikkeja. Ja syyt siihen miksi näin on: Täydellinen mukavuus, täydellinen istuvuus, ja monikäyttöisyys, toimii ihan arkena, mutta myös vaikkapa iltamenoissa.

Studded wide collar paita, tämä vaan on niin ihana päällä. Tällaisia vaatteita pitäisi olla kaapissa kaikki, jotka tuntuu päällä kuin toiselta iholta. Ei kiristä ei ahdista, mutta näyttää oikeasti hyvältä ja istuu päälle ihan täydellisesti.  Paidassa ihania yksityiskohtia, jotka tekevät tästä toimivan jopa pieniin juhliinkin.... ajatelkaapas tämä yhdistettynä vaikkapa mustaan minihameeseen.... ;)

Biker Knee leggingssit. Nämä mulla ois luultavasti aina jalassa, jos niitä ei tarvitsis välillä pestä.
Voin ihan rehellisesti sanoa, että nämä tosiaankin on mun ihan ykkös housut ja jalassa heti välittömästi kun ehdin ne pesun jälkeen kuivaksi saada. Supermukavat päällä ja näyttävätkin vielä aika hitsin hyvälle ;)  Positiivisin seikka on ehkä se, että nämä ei ole ihan sellaiset perus leggarit, jotka kahden pesun jälkeen kulahtavat ja menettävät muotonsa taikka käytössä valuvat jalasta. Nämä istuu ja pysyy ihan täydellisesti, ihan nappivalinta mun vaatekaappia täydentämään

Vielä yksi täydellinen luottovaate: Ladies Tee -paita.

Tämäkin noudataa samaa kaavaa kuin edelliset. Istuu täydellisesti ja on supermukava päällä.
Paita on simppeli, mutta silti täynnä asennetta. Eli just mun näköinen :)

Tämä yhdistelmä onkin nähty aika usein päällä myös töissä.
(melkein aina kun eivät ole pesussa...) Rentoja, mukavia ja silti samalla sopivalla asenteella varustettuja perusvaatteita, joista on oikeasti moneen tilanteeseen ja moneen paikkaan.

Yksi mun lemppari tuotemerkeistä EMP:ltä!

Mitäs pidätte? Itse oon ainakin ihan hullaantunut näihin. Yksi syy miksi juuri EMP:n valikoimasta tykkään, on sen monipuolisuus ja se että jokaisessa vaatteessa on aina jokin kiva juju.
Moni taitaa mieltää EMP:n ihan nuorison ostospaikaksi, mutta itse voin kyllä kumota tuon väitteen ihan heittämällä. Sieltä kuule löytyy vaikka mitä, käykääpäs katsomassa itsekkin ihan ajatuksen kanssa. Asenne ratkaisee ;) Loistavaa lauantaita kaikille, asenteella mennään ;)

PS. EMP:n talvikuvasto on muuten tilattavissa ja selattavissa TÄÄLLÄ!

Postaus toteutettu yhteistyössä EMP:n kanssa

Sunnuntaiaamun ajatuksia

Huomenta! No nyt on ollut sellainen rento aamu, kerrankin! Muksut leikkii omia majaleikkejään ja pelailevat. Itse tässä takkatulen ääressä näpyttelen.  Ai kiesus, että muuten tuossa kuluneella viikolla oli KYLMÄ! No pakkasta oli aamusella 7 astetta parhaimmillaan, mutta ne laukussa olleet hanskat ei juuri lämmittäneet, kun autolta kävelin työpaikalle. Lapsille kyllä tunkee vaatetta kunnolla päälle, mutta sitten ei itse osaa pukeutua oikein. Ne hanskat auttaa aivan julmetusti siellä laukussa ollessaan....

Ja penkin lämmitin oli mun rakas ystävä taas, joka pelasti....
No, kai tuohon kylmyyteen taas tottuu ajan kanssa....

Oon tässä parin viimeviikon aikana seuraillut taas muitakin blogeja vähän enemmän kuin viimeaikoina yhteensä. Aika yllärinä tuli, että moni blogi on lopettamassa taikka tauolla muuten. Miks?
Aika monta tapausta tuli eteen, että bloggaajat suunnilleen ovat palaneet blogin vuoksi loppuun ja sen paskasateen vuoksi, jota bloggaajat niskaansa saavat. Surullista :( Postaustahdit täytyy pitää aika huikeina että lukijamäärät pysyvät hyvinä, koko ajan pitää olla täydellinen ja jokaista pitäis käytännössä miellyttää. Mahdotonta! Blogejahan tulee ja menee pilvin pimein koko ajan, mutta oikeasti hyvät blogit pysyvät, kunnes bloggaajat on ajettu loppuun? Menikö nyt ihan niinkuin piti?
Mua oikeasti ärsyttää ihan suunnattomasti tämä nykyinen trendi, että kaiken pitää olla niin hemmetin täydellistä aina. No minä en ainakaan ole, enkä aio olla jatkossakaan muuta kuin sitä mitä oon just nyt.

Itselleni tämä nykyinen postaustahti on just passeli. eli kerta tai kaksi viikossa. Muuhun ei aika riitä, tai jos laittaa riittämään, niin se aika on pois sitte jostain muualta ja se tarkoittaa aikaa pois perheeltä ja siihen en suostu. No ei siinä, tälläkin postaustahdilla mun uskollinen lukijakunta on pysynyt tyytyväisenä ja itseasiassa seuraajien määrä mm. Facebookissa on jopa noussut. Kiitos siis ihan jokaiselle seuraajalle.


Bloggaajant ulis olla koko ajan läsnä kaikissa mahdollisissa somekanavissa ja tykittää päivitystä päivityksen perään. Eli käytännössä oot nokka luurissa kiinni koko ajan, tai sun pitäis olla.
Ja sekö on sitten sitä oikeaa elämää? Tälläät itseäs tuntikausia pahimmillaan, jotta saat taas yhden täydellisen selfien kun oot kahvilassa juomassa smoothietasi, sitten saat siitäkin palkinnoksi kommentit, että oot läski ja toinen kommentoi, että oot liian laiha, meikki on väärä ja tukka näytää kamalalta. Kannattiko? No ei.
Minäkin olin jossain vaiheessa nenä kiinni luurissa koko ajan, mutta nyt kyllä olen ihan onnellinen asiasta, että osaan elää tätä muutakin elämää eikä mun elämä pyöri sen kautta, mitä somessa tapahtuu. Toki seurailen facea ja twitteria aika aktiivisesti, mutta en enää alkuunkaan niin kuin aikaisemmin, ja hyvä niin. Ei se elämä niin kamalaa ole ilman sitä instagramia, joka on mun silmissä muotoutunut lähinnä toisten stalkkauskanavaksi...

joskohan lakkaisin marmattamasta nyt ja alkaisin päivän touhuille. Koittapaakas bloggaajakollegat muutkin heittää hetkeksi se luuri nurkkaan ja antakaa sen olla ihan rauhassa, se puhelin siellä kyllä säilyy tallessa, vaikka se ei kädessä koko ajan olekkaan :) ja läppärin voi kans heittää hetkeksi nurkkaan ja nauttia sunnuntaipäivästä ihan rauhassa.

Näihin tunnelmiin.... ihanaa sunnuntaita kaikille!

Lahja rakkaalta

Tuossa elokuulla meillä tuli täyteen 7 vuotta yhteistä taivalta.
Aika on mennyt ihan tolkuttoman nopeaa ja aivan jäätävän paljon on tuona aikana tapahtunut!

Käsittämättömältä tuntuu kun aikaa ajattelee taaksepäin. Meillä on 3 ihanaa lasta, joista vanhin on jo aloittanut eskarin, meillä on takana monta vuotta, joihin on mahtunut niin iloa kuin suruakin ja monet itkut on itketty niin pahan olon kuin ilonkin vuoksi. Päivääkään en silti vaihtaisi pois, enkä sitä miestäkään ;)

Tuossa jokin aika sitten rakas vihjaisi, että on hankkinut minulle jotain...
Olin jo siinä vaiheessa ihan ihmetyksestä ymmyrkäisenä, että mitä nyt?!?
En tiennyt yhtään mitä odottaa,


Mutta kyllä se tuo rakas tietää mitä arvostan ja mitä en!
Paketista avautui ihan mielettömiä juttuja:

Jokainen näistä on ihan aitoa SUOMALAISTA käsityötä, jokainen kappale siis on omalla tavallaan uniikki. Tuotteet on peräisin perheyrityksestä nimeltä UNIEN, joka valmistaa mitä upeimpia juttuja puusta, ja oikeasti käsityönä! Tässäpä ihan ilmainen vinkki, jokaiselle joka etsii jotain erilaista lahjaa.

Mä olin ihan myyty! Oon aina arvostanut käsillä tekemisen taitoa ja tuo rakas avio siippakin tietää sen, että käsin tehdyt työt on mun sydäntä lähellä, sekä myös luonto, joka on mulle aivan äärettömän tärkeä ollut aina. Eihän tällaisia tuotteita ihan joka kulmalla oikeasti vastaan tule!

Rehellisesti sanottuna mun piti vielä kaikessa hiljaisuudessa illalla nuuskia pakettiakin, kun se tuoksui tuotteiden kanssa niin julmetun hyvälle; puulle, pihkalle, metsälle.... Moni kaupunkilaistunut varmaan pitää mua ihan hulluna, mutta sen parempaa tuoksua ei ole, kuin metsä ja tuore puu ja pihka <3

Arvatkaapas muuten pääsinkö heti autosta ulos, kun autossahan toki mun pit paketti jo avata....
No en päässy. Sen verran rajun liikutuksen vallassa piti kyynel silmässä istua, että hetki piti itseä kasata ennen kuin tohti autosta ulos....
En mitään parempaa ja just mulle paremmin sopivaa lahjaa olisi voinut toivoa, KIITOS RAKAS!

Arkea

Perinteisesti aloitan melkeen jokaisen postauksen sillä, että ihmettelen tätä mihin päivät vaan vilahtaa. Poikkeusta en tee nytkään. Moni on ihmetellyt sitä, miten yhdistän päivätyön, perheen ja bloggaamisen.... vastaus siihen on: En mä vaan tiedä!
Jotenkin se vaan tuo arki rullaa ja tilanteen mukaan aina mennään.
Päivät töissä, illat perheen kanssa ja muut hommat siihen sitten lisäksi jos ehtii ja jaksaa.
Niin se vaan menee. Ei tässä kieltämättä kauheesti noita vapaa-ajan ongelmia ole. No en kyllä valita.
Toisaalta, tämä arki ei onnistuis alkuunkaan näin jos hommaa pyörittäisin yksin.
Mulla on ihana mies joka tekee oman osansa arjen pyörityksessä, oikeastaan jopa enemmän kuin olen edes odottanut. En ehkä aina edes osaa väsyneenä sitä kiitosta ja arvostusta oikein antaa, mutta ehkä jonain päivänä vielä opin. KIITOS sinne minne se KIITOS oikeasti kuuluu :) Sain muuten mieheltä aika ihanan yllätyksen sen vuoksi, kun yhteiseloa tuli täyteen 7 vuotta. Siitä tulossa ihan oma postauksensa, mutta sen verran paljastan, että ei ihan jokaisesta kodista sellaisia löydy ;)

Tässä on välissä ehditty juhlia esikoisen 6- vuotis synttäreitä ja ehditty touhuilla vaikka mitä.
Yleisimmin sitä ihan perus kotielämää, mutta sehän se toki tärkeintä onkin. Sairasteltu on nyt ihan urakalla ja flunssa on kiertänyt läpi ihan jokaisen ja kaupan päällisinä pari korvatulehdusta.
No todella vähän nämä meidän naperot on sairastelleet ja odotettavissahan se on, ett kun eskarit ja päiväkodit on alkaneet, niin kaikki taudithan ne jokaisen kiertää läpi.

Nyt alan nostamaantaas verenpaineet pilviin ja lukemaan päivän uutisia.... nykyisin tuo uutisten lukeminen saa melkein päivittäin verenpaineet pilviin ja armottoman ärsytyksen päälle.
Pitäs varmaan kokonaan kieltäytyä lukemasta uutisia....

Mutta tähän loppuun pieni kuvakooste, mitä on touhuttu jne.

Syksyä kauneimmillaan. Nyt on kelit kyllä olleet vähemmän mukavat,
 mutta kai sekin on vaan kestettävä :)

Tämä on taas näitä minun hermojen lepuutusmaisemia :)

Oha se kommee :D No vaikka ulkonäkö on mitä on, niin näytti tuo ainakin maistuvan.

Sankari itse